minun viettävän loppuelämääni odottaen häntä.
Hän oli halunnut minun elävän.
Olin niin monta vuotta uskonut, että tarinamme oli päättynyt, koska en ollut osannut sanoa oikeita sanoja, tai koska hän oli valinnut jonkun toisen, tai koska kohtalo oli päättänyt, ettei meidän ollut tarkoitus olla yhdessä.
Nyt tiesin totuuden.
Me olimme rakastaneet toisiamme. Meidät olivat erottaneet valheet, pelko ja sellaisten ihmisten tekemät päätökset, jotka luulivat tietävänsä, mikä oli meille parasta.
Mutta me olimme myös eläneet.
Jeffrey oli rakastanut Margaretia. Hän oli kasvattanut lapsensa. Minä olin rakentanut oman elämäni. Kumpikaan meistä ei voinut
