Käsien tarkastelussa kiinnostavimmat muutokset liittyvät joskus kolesteroliin, kilpirauhaseen tai verenkierron säätelyyn – mutta niidenkin tulkinnassa tarvitaan kokonaiskuvaa.
5. Keltaiset kyhmyt jänteiden kohdalla
Jos käsien tai sormien ympärille ilmestyy kiinteitä, kellertäviä kyhmyjä, kyseessä voivat olla ksantoomat. Ne syntyvät rasva-aineiden, kuten kolesterolin, kertymisestä kudoksiin.
Erityisesti jänneksantoomat voivat olla merkki poikkeavan korkeasta kolesterolitasosta ja joissakin tapauksissa perinnöllisestä familiaalisesta hyperkolesterolemiasta. Tällöin sydän- ja verisuonitautien riski voi olla tavallista suurempi.
Jos tällaisia muutoksia ilmestyy, kolesteroliarvojen tarkistaminen on järkevää. Lääkäri voi tarvittaessa arvioida myös muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
6. Hieno käsien vapina
Hienoinen vapina voi olla hyvin tavallista ja sen taustalla voi olla esimerkiksi stressi, väsymys, kofeiini, lääkkeet tai verensokerin vaihtelu.
Myös kilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa käsien vapinaa. Kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat puolestaan vaikuttaa sydämen sykkeeseen ja rytmiin.
Jos vapina on jatkuvaa, pahenee tai siihen liittyy esimerkiksi sydämentykytystä, laihtumista, hikoilua tai levottomuutta, terveydenhuollon ammattilainen voi arvioida, olisiko kilpirauhasen toimintaa syytä tutkia.
7. Jatkuvasti kylmät kädet
Kylmät kädet ovat tavallinen vaiva, joka voi johtua ympäristön lämpötilasta, verisuonten luonnollisesta supistumisesta tai stressireaktiosta. Joillakin ihmisillä sormien verisuonet supistuvat voimakkaasti kylmässä tai stressaavissa tilanteissa.
Jos kädet ovat jatkuvasti poikkeavan kylmät tai niihin liittyy sormien värimuutoksia, kipua, puutumista tai haavaumia, syy kannattaa selvittää.
Kylmät kädet eivät yksinään ole luotettava merkki sydänsairaudesta. Kokonaisoireet ja muut terveydentilan muutokset ratkaisevat enemmän.
Mitä terveydentilasta kannattaa tarkistaa?
Jos huomaat useita uusia muutoksia tai sinulla on muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, terveydenhuollon ammattilainen voi arvioida kokonaisriskisi.
- Verenpaine ja syke.
- Kolesteroli- ja muut rasva-arvot.
- Verensokeri ja tarvittaessa HbA1c.
- Mahdolliset kilpirauhasen toimintakokeet oireiden perusteella.
- Paino, vyötärönympärys ja elämäntapatekijät.
- Perhehistoria ja aikaisemmat sydän- ja verisuonisairaudet.
Puristusvoimaa voidaan arvioida erillisellä mittarilla, jos siihen on kliininen syy. Kaikille ei kuitenkaan tarvita erikoistutkimuksia, eikä yksittäinen käsissä havaittu muutos automaattisesti edellytä laajaa testipakettia.
Tärkeää: sydänkohtauksen merkkejä ei pidä etsiä käsistä
Sydänkohtauksen tavallisempia varoitusmerkkejä ovat rintakehän kipu tai epämukava puristus, hengenahdistus sekä kipu tai epämukavuus, joka voi säteillä käsivarteen, selkään, kaulaan, leukaan tai ylävatsaan. Myös pahoinvointi, kylmä hiki, huimaus ja poikkeava heikotus voivat esiintyä.
Jos tällaisia oireita ilmenee äkillisesti tai epäilet sydänkohtausta, älä yritä päätellä tilannetta käsien ulkonäöstä. Hakeudu välittömään päivystysarvioon ja soita paikalliseen hätänumeroon. Suomessa hätänumero on 112.
Johtopäätös
Kädet voivat antaa vihjeitä yleisestä terveydentilasta, mutta niitä ei pidä käyttää yksittäisenä kotitestinä sydänkohtauksen tai sydänsairauden tunnistamiseen. Puristusvoiman heikkeneminen, sormien tai kynsien muutokset, jänneksantoomat, vapina ja jatkuvasti kylmät kädet voivat kaikki johtua monista eri syistä.
Jos jokin muutos on uusi, jatkuva tai paheneva, sen syy kannattaa selvittää terveydenhuollossa. Vielä tärkeämpää on tuntea oikeat sydänkohtauksen varoitusmerkit ja toimia nopeasti niiden ilmaantuessa.
Sydänterveyden kannalta tärkeimpiä kokonaisuuksia ovat verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin hallinta, tupakoimattomuus, riittävä liikunta, terveellinen ruokavalio ja yksilöllisten riskitekijöiden huomioiminen.
