Verenpainearvo 135/85 mmHg ei yksinään tarkoita sairautta, mutta se on tavallisesti yli optimaalisen tason. Verenpainetta arvioidaan useiden mittausten, kokonaisriskin ja yksilöllisen terveydentilan perusteella. Siksi yksittäistä lukemaa ei kannata tulkita ilman asiayhteyttä.

Oletko joskus saanut verenpainearvoksi 135/85 ja miettinyt, onko se normaali? Verenpaineen luokitukset vaihtelevat hieman eri maiden ja lääketieteellisten ohjeistojen välillä, eikä yksi mittaustulos vielä ratkaise diagnoosia.

Verenpaineen pitkäaikainen kohoaminen liittyy kuitenkin suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Siksi on hyödyllistä tietää, miten verenpainetta mitataan oikein, mitä eri lukemat tarkoittavat ja millä elämäntavoilla verenpaineeseen voi vaikuttaa.

Keskeiset tiedot

• 135/85 mmHg on korkeampi kuin optimaalinen verenpaine, mutta yksittäinen lukema ei yksinään vahvista verenpainetautia.
• Verenpaineen luokittelu riippuu käytetystä ohjeistosta sekä siitä, mitataanko paine vastaanotolla vai kotona.
• Systolinen eli yläpaine on tärkeä sydän- ja verisuonitautien riskin mittari, erityisesti ikääntyessä.
• Tarkka mittaustekniikka ja useiden mittausten keskiarvo ovat olennaisia.
• Liikunta, painonhallinta, suolan kohtuullistaminen, terveellinen ruokavalio ja alkoholin käytön vähentäminen voivat auttaa verenpaineen hallinnassa.
• Osa ihmisistä tarvitsee lääkitystä, mutta hoidon tavoite määritellään yksilöllisesti.

1. Mitä 135/85 todella tarkoittaa?

Verenpaine ilmoitetaan kahdella luvulla. Ensimmäinen eli systolinen verenpaine kertoo valtimoiden paineesta sydämen supistuessa. Toinen eli diastolinen verenpaine kertoo paineesta sydämen lepovaiheen aikana.

Useissa kansainvälisissä verenpaineen luokituksissa vastaanotolla mitattu 135/85 sijoittuu kohonneen verenpaineen alueelle, mutta tarkka tulkinta riippuu käytetystä ohjeistosta. Kotimittauksissa rajat voivat olla erilaiset kuin vastaanottomittauksissa.

On myös tärkeää erottaa toisistaan yksittäinen mittaustulos ja todellinen verenpaineen taso. Verenpaine vaihtelee luonnostaan päivän aikana ja voi muuttua esimerkiksi stressin, liikunnan, kahvin, kivun tai mittaustilanteen vuoksi.

2. Mikä lasketaan normaaliksi verenpaineeksi?

Yksi yleisesti käytetty luokittelu määrittelee normaaliksi verenpaineeksi alle 120/80 mmHg. Tätä korkeammat arvot voivat sijoittua kohonneen verenpaineen tai verenpainetaudin luokkiin riippuen käytetystä järjestelmästä ja mittaustilanteesta.

Esimerkiksi Yhdysvaltain vuoden 2017 verenpaineohjeissa systolinen arvo 130–139 tai diastolinen arvo 80–89 mmHg luokitellaan ensimmäisen vaiheen verenpainetaudiksi. Kaikkia eri maiden ohjeita ei kuitenkaan voida rinnastaa suoraan toisiinsa.

Siksi väitettä siitä, että juuri 135/85 olisi kaikkialla ja kaikille automaattisesti ”vaiheen 1 hypertensio”, ei ole perusteltua pitää yleispätevänä.

3. Miksi systolinen verenpaine on tärkeä?

Systolinen verenpaine eli yläpaine on tärkeä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Sen merkitys korostuu usein iän myötä, kun valtimoiden joustavuus vähenee.

Myös diastolinen verenpaine on merkityksellinen, eikä kumpaakaan lukua pitäisi tarkastella täysin irrallaan toisesta. Verenpaineen kokonaisriski riippuu lisäksi esimerkiksi iästä, tupakoinnista, kolesterolista, diabeteksesta, munuaisten toiminnasta ja aiemmista sydän- tai verisuonitaudeista.

4. Mitä tutkimuksissa on havaittu verenpaineen alentamisesta?

Verenpaineen alentamisen hyötyjä on tutkittu laajasti. Esimerkiksi SPRINT-tutkimuksessa yli 9 000 suuren sydän- ja verisuonitautiriskin omaavaa aikuista seurattiin, ja intensiivisempi systolisen verenpaineen tavoite liittyi pienempään sydän- ja verisuonitautitapahtumien sekä kuolleisuuden riskiin.

Tutkimuksen tuloksia ei kuitenkaan voida soveltaa sellaisenaan jokaiseen ihmiseen. SPRINT-tutkimuksen osallistujilla oli erityisiä riskitekijöitä, ja intensiivisempi hoito lisäsi joidenkin haittatapahtumien riskiä.

Siksi verenpaineen mahdollisimman suuri laskeminen ei ole automaattisesti oikea tavoite kaikille. Sopiva tavoite määräytyy yksilöllisesti.

5. Miten varmistat, että verenpainelukemasi on luotettava?

Ennen kuin teet johtopäätöksiä verenpainelukemasta, varmista, että mittaus on tehty asianmukaisesti.

• Istu rauhassa vähintään noin viisi minuuttia ennen mittausta.
• Pidä selkä tuettuna ja jalat lattialla.
• Tue käsivarsi niin, että mansetti on sydämen korkeudella.
• Älä puhu tai liiku mittauksen aikana.
• Ota kaksi mittausta noin minuutin välein ja kirjaa tulokset.
• Käytä validoitua verenpainemittaria ja oikeankokoista mansettia.

Kotona tehty mittaus voi olla vastaanottomittausta matalampi tai joskus korkeampi. Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi valkotakkivaikutus, stressi ja mittausolosuhteet.

6. Miksi verenpaine voi nousta?

Verenpaineeseen vaikuttavat monet toisiinsa liittyvät tekijät. Suuri suolan saanti, vähäinen fyysinen aktiivisuus, ylipaino, runsas alkoholin käyttö, univaje ja pitkäaikainen stressi voivat kaikki vaikuttaa verenpaineeseen.

Myös ikääntyminen, perimä, munuaissairaudet, hormonaaliset häiriöt ja monet lääkkeet voivat vaikuttaa verenpaineeseen. Siksi korkean verenpaineen syy ei aina ole löydettävissä yhdestä elämäntapatekijästä.