Verenpaine voi hetkellisesti nousta esimerkiksi stressin tai voimakkaiden tunteiden seurauksena. Jotkin rauhoittumiseen ja hengitykseen perustuvat tekniikat voivat auttaa laskemaan verenpainetta hetkellisesti, mutta ne eivät korvaa verenpainetaudin asianmukaista tutkimusta tai hoitoa.
Oletko koskaan kokenut hetkeä, jolloin verenpaineesi tuntuu nousevan esimerkiksi stressaavan kokouksen, kiivaan riidan tai muun kuormittavan tilanteen jälkeen? Tällaisessa tilanteessa rauhoittuminen, lepo ja oikeanlainen hengitys voivat auttaa kehoa palautumaan.
Tässä artikkelissa tarkastellaan kolmea tekniikkaa, joita käytetään verenkierron ja autonomisen hermoston toimintaan vaikuttamiseen: kaulavaltimon hierontaa, Valsalvan manööveriä ja laatikkohengitystä. Kaikki kolme eivät kuitenkaan sovi omahoitona kaikille, joten niiden käytössä on syytä olla varovainen.
Verenpaineen perusteet
Verenpaine kertoo voimasta, jolla veri painaa valtimoiden seinämiä vasten. Verenpaine ilmoitetaan yleensä kahdella luvulla, kuten 120/80 mmHg. Ylempi systolinen arvo kuvaa painetta sydämen supistuessa ja alempi diastolinen arvo painetta sydämen lepovaiheessa.
Kohonnut verenpaine voi pitkään jatkuessaan lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Siksi yksittäisen hetkellisen lukeman sijaan on tärkeää tarkastella verenpainetta kokonaisuutena ja tarvittaessa seurata sitä toistuvilla mittauksilla.
1. Kaulavaltimon alueen hieronta: miksi tässä pitää olla erityisen varovainen?
Kaulan alueella sijaitseva kaulavaltimon sinustunnistin osallistuu verenpaineen ja sykkeen säätelyyn. Tämän alueen käsittely voi vaikuttaa autonomiseen hermostoon ja hidastaa sykettä sekä laskea verenpainetta.
Kaulavaltimon hierontaa ei kuitenkaan tule tehdä omin päin. Menetelmään voi liittyä verenpaineen tai sykkeen liiallista laskua, ja joillakin ihmisillä se voi aiheuttaa vakavia haittoja. Erityisesti henkilöt, joilla on kaulavaltimoiden sairaus, aiempi aivoverenkiertohäiriö tai pyörtymistaipumus, eivät saa kokeilla tätä tekniikkaa ilman terveydenhuollon ammattilaisen ohjausta.
Jos verenpaine on äkillisesti hyvin korkea tai siihen liittyy esimerkiksi rintakipua, hengenahdistusta, voimakasta päänsärkyä, näköhäiriöitä, toispuolista heikkoutta tai sekavuutta, kaulan hieromisen sijaan on hakeuduttava kiireelliseen arvioon.
2. Valsalvan manööveri
Valsalvan manööveri tarkoittaa uloshengityksen yrittämistä suljettua hengitystietä vasten. Liike muuttaa hetkellisesti rintakehän sisäistä painetta ja vaikuttaa verenkiertoon sekä autonomisen hermoston toimintaan.
Samanlainen paineen tunne voi syntyä esimerkiksi lentokoneessa, kun yritetään tasata korvien painetta. Menetelmä vaikuttaa kuitenkin verenkiertoon monivaiheisesti, eikä sitä pidä ajatella yksinkertaisena keinona “hoitaa” korkeaa verenpainetta.
Valsalvan manööveriin voi liittyä merkittäviä muutoksia verenpaineessa ja sykkeessä. Siksi sitä ei ole suositeltavaa käyttää toistuvasti verenpaineen omahoitona ilman ammattilaisen ohjeita, etenkin jos sinulla on sydän- tai verisuonisairaus.
3. Laatikkohengitys
Laatikkohengitys on rauhallinen hengitystekniikka, jossa sisäänhengitys, hengityksen pidätys ja uloshengitys tehdään tasaisessa rytmissä. Menetelmää käytetään esimerkiksi stressin ja jännittyneisyyden hallintaan.
Yksi yksinkertainen rytmi on:
- Hengitä rauhallisesti sisään neljän sekunnin ajan.
- Pidätä hengitystä neljän sekunnin ajan.
- Hengitä hitaasti ulos neljän sekunnin ajan.
- Pidätä hengitystä jälleen neljän sekunnin ajan.
Tätä sykliä voidaan toistaa muutaman minuutin ajan. Tavoitteena on hidastaa hengitystä ja rauhoittaa elimistön stressireaktiota. Rauhallinen hengitys voi joillakin ihmisillä auttaa myös verenpaineen hetkelliseen laskuun, erityisesti silloin, kun verenpaineen nousuun liittyy stressiä.
Laatikkohengitys on näistä kolmesta menetelmästä yksinkertaisin ja vähiten kuormittava, mutta sitäkään ei pidä käyttää kiireellisen lääketieteellisen tilanteen korvikkeena.