Kun joku kuolee, sitä seuraavat päivät voivat tuntua oudon epätodellisilta.

On soitettava puheluita, otettava yhteyttä sukulaisiin, järjestettävä hautajaisjärjestelyt, hoidettava paperityöt ja käsiteltävä taloa, joka on yhtäkkiä täynnä tavaroita, jotka tuntuvat kantavan aivan erilaista merkitystä.

Oven takana roikkuva paita ei ole enää vain paita.

Käsin kirjoitettu viesti ei ole enää vain paperinpala.

Laatikossa lojuva valokuva voi yhtäkkiä tuntua arvokkaammalta kuin mikään, mitä rahalla saa.

Tämän tunteellisen ajanjakson aikana perheet tekevät joskus nopeita päätöksiä siitä, mitä säilyttää, lahjoittaa, varastoida tai heittää pois. Vaikka ei ole olemassa yleispätevää sääntöä siitä, että tietyt esineet