Hiirillä saadut tulokset ovat kiinnostavia, mutta niiden merkitys ihmisille selviää vasta, kun samaa ilmiötä tutkitaan paljon laajemmin ja suoraan ihmisillä.
Tarvitaan lisää tutkimusta ihmisillä
Vaikka tutkijat tekivät tutkimuksen vain hiirillä, tulokset tarjoavat pohjan jatkotutkimuksille. Niissä voitaisiin selvittää tarkemmin, missä määrin äidin suoliston mikrobiomi ja immuunijärjestelmän toiminta liittyvät neurologiseen kehitykseen ja autismin riskiin.
”Työmme soveltamisen kannalta ihmisiin seuraava suuri askel olisi mielestäni tunnistaa raskaana olevien äitien mikrobiomin piirteet, jotka korreloivat autismiriskiin”, Lukens sanoi.
”Mielestäni todella tärkeää on selvittää, millä tavoin äidin mikrobiomia voidaan moduloida mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti.”
Voisiko IL-17A:n estämisellä olla merkitystä?
IL-17A:n estäminen saattaa teoriassa tarjota yhden mahdollisen tutkimussuunnan, mutta sen käyttöön raskauden aikana liittyisi merkittäviä kysymyksiä ja riskejä. Tutkijat korostavatkin, ettei tutkimustuloksia pidä tulkita siten, että IL-17A:n estämistä voitaisiin tällä hetkellä käyttää autismin ehkäisyyn.
”Jos ajattelee raskautta, keho pohjimmiltaan hyväksyy vierasta kudosta, joka on vauva”, Lukens sanoi. ”Tämän seurauksena alkion terveyden ylläpitäminen vaatii monimutkaista immuunijärjestelmän säätelyn tasapainoa, joten ihmiset yleensä karttavat immuunijärjestelmän manipulointia raskauden aikana.”
Tutkijan mukaan tutkimuskohteita on paljon enemmänkin. IL-17A on vain pieni osa paljon suurempaa kokonaisuutta, jossa mikrobiomi, immuunijärjestelmä ja aivojen kehitys voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään.
Mitä tutkimuksesta voidaan päätellä?
Tutkimus antaa kiinnostavia viitteitä siitä, että äidin suolistomikrobistolla ja immuunijärjestelmän toiminnalla saattaa olla yhteys jälkeläisen neurologiseen kehitykseen. Tulokset perustuvat kuitenkin hiirikokeisiin, eikä niiden perusteella voida vielä tehdä johtopäätöksiä siitä, aiheuttaako tietynlainen mikrobiomi autismia ihmisillä tai voidaanko autismia ehkäistä muuttamalla suolistomikrobistoa.
Autismi on monitekijäinen neurokehityksellinen ilmiö, ja sen taustalla on todennäköisesti useiden biologisten ja geneettisten tekijöiden monimutkainen yhteisvaikutus. Mikrobiomin rooli on yksi kiinnostava tutkimusalue, jota selvitetään edelleen.
