Viime vuosina useat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden suolistomme mikrobiotan ja yleisen terveytemme välillä.

Mielenterveydestämme stressiin reagoimiseen ja alttiuteemme autoimmuunisairauksille, kuten nivelreumalle ja tyypin 1 diabetekselle, suolistomikrobistomme vaikutus voi olla laaja.

Uusi näkökulma mikrobiomin ja autismin väliseen suhteeseen

The Journal of Immunology -lehdessä julkaistu tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia mikrobiomin ja autismin väliseen suhteeseen.

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee autismin monimuotoiseksi ryhmäksi aivojen kehitykseen liittyviä tiloja, jotka vaikuttavat muun muassa sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon.

WHO:n mukaan autismin kirjon ihmisillä voi esiintyä myös samanaikaisia sairauksia, kuten epilepsiaa, masennusta, ahdistusta ja tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä. Lisäksi joillakin voi esiintyä esimerkiksi univaikeuksia tai haastavaa käyttäytymistä. Älylliset kyvyt vaihtelevat yksilöittäin.

Tutkimus viittaa siihen, että äidin mikrobiomilla saattaa olla suurempi vaikutus jälkeläisen neurologiseen kehitykseen kuin lapsen omalla myöhemmin kehittyvällä mikrobiomilla.

”Mikrobiomi voi muokata kehittyviä aivoja monin tavoin”, totesi John Lukens, johtava tutkija ja tohtoriopiskelija Virginian yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta lausunnossaan.

”Mikrobiomilla on todella tärkeä rooli jälkeläisen immuunijärjestelmän reagoinnissa infektioon, vammaan tai stressiin.”