Kun tutkijat tarkastelivat mahdollista mekanismia, huomio kiinnittyi erityisesti immuunijärjestelmän välittäjäaineeseen, joka voi yhdistää suoliston ja kehittyvät aivot.
Immuunijärjestelmän molekyyli voi olla tärkeä vihje
Mikrobiomin ja autismin väliseen yhteyteen liittyvä vihje saattaa olla immuunijärjestelmän tuottama molekyyli nimeltä interleukiini-17A eli IL-17A.
Aiemmissa tutkimuksissa tämän sytokiinin on havaittu liittyvän muun muassa psoriaasiin, multippeliskleroosiin ja nivelreumaan. Sillä on myös tärkeä tehtävä elimistön puolustuksessa sieni-infektioita vastaan.
Tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että IL-17A voi vaikuttaa myös aivojen kehitykseen kohdussa. Tämä ei tarkoita, että IL-17A tai suolistomikrobiomi yksin aiheuttaisi autismia, vaan kyseessä on mahdollinen biologinen mekanismi, jota tutkitaan edelleen.
Hiiritutkimus paljasti kiinnostavan yhteyden
Tutkijat suorittivat tutkimuksen hiirillä, joilla oli erilainen suolistomikrobisto. Yhdessä ryhmässä suolistobakteerit yhdistyivät IL-17A:n laukaisemaan voimakkaampaan tulehdusvasteeseen, kun taas kontrolliryhmässä tällaista yhteyttä ei havaittu samalla tavalla.
Kun IL-17A:n tuotantoa keinotekoisesti tukahdutettiin hiirien varhaisessa kehitysvaiheessa, molempien ryhmien pennut osoittivat neurotyypillistä käyttäytymistä.
Kun käsittely lopetettiin ja hiiret kasvoivat luonnollisesti, ensimmäisen ryhmän hiiret alkoivat kuitenkin osoittaa käyttäytymismuutoksia, joita tutkijat pitivät autismikirjoon liittyvien piirteiden kaltaisina, kuten toistuvaa käyttäytymistä.
Tämän jälkeen tutkijat käyttivät ensimmäisen ryhmän hiirten ulosteita siirtääkseen suolistomikrobistoa toisen ryhmän hiirille. Näin toisille hiirille siirrettiin tulehdusta edistäviä suolistobakteereja.
Myös näille hiirille kehittyi tutkimuksen aikana autismikirjoon verrattavaa käyttäytymistä. Tulokset tukevat ajatusta siitä, että suolistomikrobistolla ja immuunijärjestelmän toiminnalla voi olla yhteys neurologiseen kehitykseen.
