Viime vuosina useat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden suolistomme mikrobiotan ja yleisen terveytemme v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Mielenterveydest\u00e4mme stressiin reagoimiseen ja alttiuteemme autoimmuunisairauksille, kuten nivelreumalle ja tyypin 1 diabetekselle, suolistomikrobistomme vaikutus voi olla laaja.<\/p>\n
The Journal of Immunology<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistu tutkimus tarjoaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia mikrobiomin ja autismin v\u00e4liseen suhteeseen.<\/p>\n Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO m\u00e4\u00e4rittelee autismin monimuotoiseksi ryhm\u00e4ksi aivojen kehitykseen liittyvi\u00e4 tiloja, jotka vaikuttavat muun muassa sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon.<\/p>\n WHO:n mukaan autismin kirjon ihmisill\u00e4 voi esiinty\u00e4 my\u00f6s samanaikaisia sairauksia, kuten epilepsiaa, masennusta, ahdistusta ja tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaush\u00e4iri\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi joillakin voi esiinty\u00e4 esimerkiksi univaikeuksia tai haastavaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. \u00c4lylliset kyvyt vaihtelevat yksil\u00f6itt\u00e4in.<\/p>\n Tutkimus viittaa siihen, ett\u00e4 \u00e4idin mikrobiomilla saattaa olla suurempi vaikutus j\u00e4lkel\u00e4isen neurologiseen kehitykseen kuin lapsen omalla my\u00f6hemmin kehittyv\u00e4ll\u00e4 mikrobiomilla.<\/p>\n \u201dMikrobiomi voi muokata kehittyvi\u00e4 aivoja monin tavoin\u201d, totesi John Lukens, johtava tutkija ja tohtoriopiskelija Virginian yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 tiedekunnasta lausunnossaan.<\/p>\n \u201dMikrobiomilla on todella t\u00e4rke\u00e4 rooli j\u00e4lkel\u00e4isen immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n reagoinnissa infektioon, vammaan tai stressiin.\u201d<\/p>\n <\/p>\n Kun tutkijat tarkastelivat mahdollista mekanismia, huomio kiinnittyi erityisesti immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineeseen, joka voi yhdist\u00e4\u00e4 suoliston ja kehittyv\u00e4t aivot.<\/strong><\/p>\n Mikrobiomin ja autismin v\u00e4liseen yhteyteen liittyv\u00e4 vihje saattaa olla immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n tuottama molekyyli nimelt\u00e4 interleukiini-17A eli IL-17A.<\/p>\n Aiemmissa tutkimuksissa t\u00e4m\u00e4n sytokiinin on havaittu liittyv\u00e4n muun muassa psoriaasiin, multippeliskleroosiin ja nivelreumaan. Sill\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 elimist\u00f6n puolustuksessa sieni-infektioita vastaan.<\/p>\n Tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, ett\u00e4 IL-17A voi vaikuttaa my\u00f6s aivojen kehitykseen kohdussa. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 IL-17A tai suolistomikrobiomi yksin aiheuttaisi autismia, vaan kyseess\u00e4 on mahdollinen biologinen mekanismi, jota tutkitaan edelleen.<\/p>\n Tutkijat suorittivat tutkimuksen hiirill\u00e4, joilla oli erilainen suolistomikrobisto. Yhdess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 suolistobakteerit yhdistyiv\u00e4t IL-17A:n laukaisemaan voimakkaampaan tulehdusvasteeseen, kun taas kontrolliryhm\u00e4ss\u00e4 t\u00e4llaista yhteytt\u00e4 ei havaittu samalla tavalla.<\/p>\n Kun IL-17A:n tuotantoa keinotekoisesti tukahdutettiin hiirien varhaisessa kehitysvaiheessa, molempien ryhmien pennut osoittivat neurotyypillist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n Kun k\u00e4sittely lopetettiin ja hiiret kasvoivat luonnollisesti, ensimm\u00e4isen ryhm\u00e4n hiiret alkoivat kuitenkin osoittaa k\u00e4ytt\u00e4ytymismuutoksia, joita tutkijat pitiv\u00e4t autismikirjoon liittyvien piirteiden kaltaisina, kuten toistuvaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t ensimm\u00e4isen ryhm\u00e4n hiirten ulosteita siirt\u00e4\u00e4kseen suolistomikrobistoa toisen ryhm\u00e4n hiirille. N\u00e4in toisille hiirille siirrettiin tulehdusta edist\u00e4vi\u00e4 suolistobakteereja.<\/p>\n My\u00f6s n\u00e4ille hiirille kehittyi tutkimuksen aikana autismikirjoon verrattavaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Tulokset tukevat ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 suolistomikrobistolla ja immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnalla voi olla yhteys neurologiseen kehitykseen.<\/p>\n <\/p>\n Hiirill\u00e4 saadut tulokset ovat kiinnostavia, mutta niiden merkitys ihmisille selvi\u00e4\u00e4 vasta, kun samaa ilmi\u00f6t\u00e4 tutkitaan paljon laajemmin ja suoraan ihmisill\u00e4.<\/strong><\/p>\n Vaikka tutkijat tekiv\u00e4t tutkimuksen vain hiirill\u00e4, tulokset tarjoavat pohjan jatkotutkimuksille. Niiss\u00e4 voitaisiin selvitt\u00e4\u00e4 tarkemmin, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin \u00e4idin suoliston mikrobiomi ja immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toiminta liittyv\u00e4t neurologiseen kehitykseen ja autismin riskiin.<\/p>\n \u201dTy\u00f6mme soveltamisen kannalta ihmisiin seuraava suuri askel olisi mielest\u00e4ni tunnistaa raskaana olevien \u00e4itien mikrobiomin piirteet, jotka korreloivat autismiriskiin\u201d, Lukens sanoi.<\/p>\n \u201dMielest\u00e4ni todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on selvitt\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tavoin \u00e4idin mikrobiomia voidaan moduloida mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti.\u201d<\/p>\n IL-17A:n est\u00e4minen saattaa teoriassa tarjota yhden mahdollisen tutkimussuunnan, mutta sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n raskauden aikana liittyisi merkitt\u00e4vi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja riskej\u00e4. Tutkijat korostavatkin, ettei tutkimustuloksia pid\u00e4 tulkita siten, ett\u00e4 IL-17A:n est\u00e4mist\u00e4 voitaisiin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 autismin ehk\u00e4isyyn.<\/p>\n \u201dJos ajattelee raskautta, keho pohjimmiltaan hyv\u00e4ksyy vierasta kudosta, joka on vauva\u201d, Lukens sanoi. \u201dT\u00e4m\u00e4n seurauksena alkion terveyden yll\u00e4pit\u00e4minen vaatii monimutkaista immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4\u00e4telyn tasapainoa, joten ihmiset yleens\u00e4 karttavat immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n manipulointia raskauden aikana.\u201d<\/p>\n Tutkijan mukaan tutkimuskohteita on paljon enemm\u00e4nkin. IL-17A on vain pieni osa paljon suurempaa kokonaisuutta, jossa mikrobiomi, immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 ja aivojen kehitys voivat olla vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Tutkimus antaa kiinnostavia viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4idin suolistomikrobistolla ja immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnalla saattaa olla yhteys j\u00e4lkel\u00e4isen neurologiseen kehitykseen. Tulokset perustuvat kuitenkin hiirikokeisiin, eik\u00e4 niiden perusteella voida viel\u00e4 tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, aiheuttaako tietynlainen mikrobiomi autismia ihmisill\u00e4 tai voidaanko autismia ehk\u00e4ist\u00e4 muuttamalla suolistomikrobistoa.<\/p>\n Autismi on monitekij\u00e4inen neurokehityksellinen ilmi\u00f6, ja sen taustalla on todenn\u00e4k\u00f6isesti useiden biologisten ja geneettisten tekij\u00f6iden monimutkainen yhteisvaikutus. Mikrobiomin rooli on yksi kiinnostava tutkimusalue, jota selvitet\u00e4\u00e4n edelleen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viime vuosina useat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden suolistomme mikrobiotan ja yleisen terveytemme v\u00e4lill\u00e4. Mielenterveydest\u00e4mme stressiin reagoimiseen ja alttiuteemme autoimmuunisairauksille, kuten…<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2065,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2064","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/resepti.bedume.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2064","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/resepti.bedume.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/resepti.bedume.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/resepti.bedume.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/resepti.bedume.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2064"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/resepti.bedume.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2064\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2066,"href":"https:\/\/resepti.bedume.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2064\/revisions\/2066"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/resepti.bedume.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2065"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/resepti.bedume.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2064"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/resepti.bedume.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2064"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/resepti.bedume.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2064"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n molekyyli voi olla t\u00e4rke\u00e4 vihje<\/h2>\n
Hiiritutkimus paljasti kiinnostavan yhteyden<\/h2>\n
Tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tutkimusta ihmisill\u00e4<\/h2>\n
Voisiko IL-17A:n est\u00e4misell\u00e4 olla merkityst\u00e4?<\/h2>\n
Mit\u00e4 tutkimuksesta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4?<\/h2>\n